Ja kyllähän sitä sitten onkin ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä. Ei varmaan mikään uutinen kellekään :)
Akvaarioshakki riistäytyi hallinnasta, kun eläinkaupasta tarjottiin isoa räkkisysteemiä hinnalla: pura ja vie hiiteen se täältä. Pakkohan se oli noukkia talteen. Tosin, sen verran järki pelas- tai no niin, mutta kuitenkin- etten ihan kaikkia viittätoista allasta pyöräytä käyntiin.
Räkissä oli kuusi 128l kokoista allasta ja ne siis vaan tulee käyttöön, pienemmät 100l altaat jakelin tarvitseville.
Herpille koti- rinki on pitänyt myös työntäyteisenä. Heko:n kautta meille tuli pariskunta reevesinkonnia ja liuta kynsisammakoita. Tarkoitus olisi noutaa vielä iso liukuoviterrakin, siltä varuilta jos tarvitsee majoittaa kuivanmaan herppejä.
Tuliliskojakin on liuta, ensimmäiset tuli akvaariotutun kautta ja viimeisimmät tulokkaat kävin noukkimassa talteen kun vinkattiin, että sellaisia olisi kotia vailla.
Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä hankintana... Irma :D
Irma haettiin viime sunnuntaina Satakunnasta ja se on ihan ehta seropi. Siinä on puolet saksanpaimenkoiraa, 25% belgianpaimenkoiraa ja 25% bulldoggia.
Mietin pitkään toista koiraa ja punnitsin eri vaihtoehtoja. Kodinvaihtajien ottamista rajoittaa kovasti nuo kissat ja toisaalta ajatus pennusta houkutteli juuri siksi että saisi pitkästä aikaa kasvatettua koiran alusta saakka, ilman että tarvitsee korjailla pahimmassa tapauksessa pahojakin käytösongelmia.
Sitten taas toisaalta, en halunnut sitä kompromissirotua eikä oikein mikään muukaan herättänyt mitään suurta intohimoa. Ja en missään tapauksessa halunnut teettämällä teetettyä seropiakaan, ihan jo siksi, että suurin osa on silkkaa tehtailua ja niiden hinnat lähinnä naurettavia. Ja sitten akvaariotutulle syntyi 2.4. tämä vahinkopesue... Ja se oli menoa samantien :D
Vaikka rotuyhdistelmässä onkin juuri ne rodut mitä en missään tapauksessa olisi halunnut juuri rotujen äärettömän surullisen terveystilanteen takia, niin järjen ääni häipyi ihan omalle planeetalleen pentukuvista.
Vaikka pentueen rodut on mitä on, niin ei se voi olla sen sairaampi kuin mitä on nuo rotukoiratkaan meillä olleet... Ja ainakin pentueen vanhemmat on terveitä päästään, se on tärkeintä.
Pentueessa oli 12 pentua ja pesueessa ei ollut yhtään heikkoa rääpälettä, eikä pennuista menehtynyt yksikään ennen luovutusikää. Pennut ovat saaneet olla ulkona jo pitkään ja mennä rallattaa pitkin pihoja. Ne on tottuneet kissoihin, muihin aikuisiin koiriin ja hevosiin. Ne on ruokittu ja hoidettu viimeisen päälle. Kuvista seurasin pentujen kasvua ja kehitystä, mietin ja pähkäilin, pähkäilin ja pähkäilin.
Ja tuossa tuo pähkäilyn tulos nyt järsii tuolinjalkaa ja esittää mielipiteitään :D
Ja näin muutaman päivän perusteella en voisi olla enempää tyytyväinen pentuun. Tuo on juuri sitä mitä halusinkin ja vielä hieman enemmän. Röyhkeä, omatoiminen, toimintakykyinen, rohkea ja itsevarma penikka.
Mielenkiinnolla odotan millainen tuosta kasvaa, alku on ainakin lupaava.
Ja pieni tanskandoggi rrrrrrakastaa pentua vaikka onkin hätää kärsimässä riiviön takia.
Ps: ihme on tapahtunut myös remonttirintamalla. Ne vuodesta -97 hankintalistalla olleet listat keittiön oviaukkoon on nyt eteisessä :D (Vielä kun allekirjoittanut ehtisi ja saisi aikaiseksi naulata ne paikoilleen...)
